Translate

keskiviikko 4. maaliskuuta 2026

Alppiruusujen ja kartiovalkokuusten suojaus

 


Nyt alkaa olla ihan viime hetket suojata varjostusta kaipaavat kasvit ahavalta ja kevätauringolta. Etenkin helmikuun loppupuoli oli täällä meillä hyvin aurinkoinen ja mietinkin, että suojaus olisi varmaan pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.

Eilen mieheni  sitten kävi suojaamassa takapihan alppiruusut varjostusverkoilla. Tukikepit pystytin paikoilleen jo viime syksynä, sillä kevättalvella jäiseen maahan tukisalkoja on huomattavasti hankalampi saada pystytetyksi.

Takana vasemmalla näkyvä alppiruusu 'St Michel', eli Mikkeli on jo niin korkea, että sitä emme ole enää moneen vuoteen suojanneet lainkaan. Onneksi se on muutoinkin lähes tulkoon kokonaan auringon saavuttamattomissa, sillä talon pohjoispuolen seinänvierusta on melko varjoinen.


Tänään oli sitten vuorossa etupihan kolmen kartiovalkokuusen suojaus. Aurinko alkoi paistamaan heti aamusta ja mittarikin oli pari astetta plussan puolella, joten kerrankin näpit eivät olleet jäässä suojaverkkoja paikoilleen viritellessäni.


Lumikin oli havupenkistä huvennut taas melkoisesti yön aikana. Aurinko näyttää jossain vaiheessa saaneen penkin etureunassa kasvavat tuiviot ikävästi ruskistumaan, mutta pienen parturoinnin jälkeen ne elpyvät kyllä yllättävän nopeasti ja jatkavat kasvuaan.


Muualla puutarhassa lunta vielä riittää, kuten kuvistakin voi hyvin havaita. Muutoin tänään päivittäisellä lenkillä käydessämme oli jo tosi keväisen oloista. Päätiet ovat pääsääntöisesti lähes sulia ja vain sivuteiden varjoisimmat paikat ovat vielä jäisiä ja liukkaita. Ihan vielä kenkien liukuesteitä ei ole kyseisestä syystä  uskaltanut jättää kokonaan pois.



Eilen ostin pari kesäkukkien siemenpussia kaupassa asioilla käydessämme. Isosilkkikukkaa olen kylvänyt viimeksi vuonna 2023 ja se kukki takapihan lankkupenkissä todella kauniisti. Kuva alla.

Isosilkkikukka 'Sybil Sherwood' elokuussa 2023.


sunnuntai 1. maaliskuuta 2026

Tomaattien kylvöä

 



Tänään päätin kylvää ruukkuihin muutamia tomaattinsiemeneniä, odotellessani Falunissa pidettävän  yhdistelmähiihdon alkamista. 
Viime vuonna minulle jäi hyviä kokemuksia 'Balkonzauber' pensastomaatista, joten sitä kylvin nytkin. 'Balkonzauber'on tiiviskasvuinen, satoisa ja matala lajike ja sopii viljeltäväksi ulkona ruukussa tai parvekkeella. 

Vuosi vuoden jälkeen tapanani on kylvää hyvin suosituksi tullutta ja jopa maailman parhaaksi nimettyä 'Gardeners di light' kirsikkatomaattia, joka ei paljon esittelyjä kaipaa. Pidän todella paljon sen mausta ja kauniin punaisista, halkeilemattomista hedelmistä.
Multaan pääsi myös toista luottolajikettani, eli maukasta ja satoisaa 'Supersweet100' kirsikkatomaattia, samoin kuin viime vuonna kylvämääni kullankeltaista 'Cereza Amarilla' kirsikkatomaattia, jonka siemeniä  jäi sopivasti jäljelle viime vuoden kylvöistä.

Sää on ollut nyt koko viikonlopun hyvin ikävä ja harmaa. Vettäkin on sataa tihuuttanut aina välillä. Toivottavasti tuleva viikko toisi tullessaan hieman aurinkoisempaa ja kuivempaa säätä.


torstai 26. helmikuuta 2026

Kaunis talviaamu

 

Eilen aamiaisella ollessamme, oli näkymä keittiön ikkunasta todella kaunis auringon noustua taivaalle. Tänään aamu olikin sitten täysin erilainen. Taivas ja ilma oli harmaa ja lunta vihmoi voimakkaan tuulen saattamana.  

Tänään päivittäinen, runsaan neljän kilometrin kävelylenkki taitaa jäädä toteuttamatta, mutta katsotaan?

Naapurin pellolla oleva harmaa ja kaunis hirsilato huuruisten puiden ympäröimänä tuli myös ikuistettua.


Neuloin pikkumiehelle hiihtolomalta kotiin viemiseksi villasukat. Pöllökuviossa lankana oli 100% villaa oleva, tumman violetti Dropsin Uni color 76 Karisma ja .....


pohjavärinä keskiharmaa Dropsin Merino Extra Fine numero 04. Lanka on pehmeä, kestävä ja iholla kutisematon.


Resorin neuloin kolmosen puikoilla ja itse pöllökuvion puolta numeroa suuremmilla puikoilla. Pöllökuvion löysin netistä. Muutoin neuloin sukan pikkumiehen jalan mukaan ilman sen kummempaa  ohjetta.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille.

tiistai 17. helmikuuta 2026

Kelloköynnösten kuulumisia


 Heti helmikuun alkupuolella, eli 6.2 kylvämästäni yhdestä kelloköynnöspussista on itänyt tähän mennessä vain viisi kappaletta. Kolmessa, kahdeksasta kylvöpurkista, ei sen sijaan näy ainakaan vielä mitään elämää. 


Samaan aikaan kelloköynnösten kanssa kylvämistäni Chili 'Ring o Fire'n siemenistä ovat kaikki kylvämäni lähteneet kasvamaan. Tosin en tarkkaan sanottuna muista kylvinkö purkkiin kolme, vai neljä siementä. 'Thor' suippopaprikoista on myös kaksi siementä itänyt ja enempää minulla ei ole tarkoitus kasvattaakkaan.

Nyt hiihtolomalaisia on mummin ja papan ilona tämän viikon ajan, joten postaukset tulevat jäämään nyt vähemmälle.

 Aurinkoista viikonjatkoa.

maanantai 9. helmikuuta 2026

Lisää aikaisin kylvettäviä

 


Tänään asioilla käydessämme ostin samalla pari vihannespaprikasiemenpussia. Kotiin tullessa päätin kylvää ne heti saman tien. Lajikkeina ovat punainen 'Thor F1 ja keltainen 'Zazu'. Thorista minulla on viime vuodelta hyviä kokemuksia. Vaikka kylvö ei ollut mitenkään kovin aikainen, vasta 19.2, ehdimme  saada syksyllä muutamia paprikoita maisteltavaksi.

 

   Zazu on minulle ennestään tuntematon lajike. Sen kerrotaan olevan erittäin makea ja satoisa  luomupaprika. Hedelmien sanotaan kypsyvän hyvin, myös viileämmällä säällä ja säilyvyyden olevan hyvä. Vaikuttaa siis melko lupaavalta lajikkeelta. Katsotaan nyt, tuleeko tämä sitten täyttämään ennakko-odotukseni.

   

 Tänään tuli hankittua myös muutama siemenpussi lisää myöhemmin keväällä kylvettävien joukkoon. Keijunmekot piti kuitenkin kylvää samalla, kun paprikatkin, sillä siemenet ovat tunnetusti hitaita taimettumaan. 


Ostin myös punahattu 'Starlight'in siemeniä jo aiemmin hankkimieni lisäksi. Suosikkieni, maariankellon ja harjaneilikan siemeniä satuin huomaamaan myös siemenhyllyn valikoimissa.


Tässä demonstraatioksi pari kuvaa vierekkäin kukkivista kaksivuotisista maariankelloista ja harjaneilikoista takapihan lankkupenkissä 1.7.24. Maariankellot ovat minusta ihan kauneimpia kellokukkia ja ne kylväytyvät helposti itsestään. Harjaneilikat taas ovat todella miellyttävän tuoksuisia ja kauneutensa lisäksi myös mainioita maljakkokukkia.


sunnuntai 8. helmikuuta 2026

Oriental- eli idänliljat



Olen vasta ihan viime vuosina alkanut hankkia puutarhaamme Oriental- eli idänliljoja. Harmillisen pitkään tuli suosittua pelkästään tavallisia värililjoja, jotka toki nekin ovat kauniita.

Oriental -liljat ovat erittäin suurikukkaisia ja näyttäviä ja niiden tuoksu on voimakas. Kukinta on hieman myöhäisempi kuin värililjoilla, eli elokuussa, ja kestää keskimäärin noin kaksi - kolme viikkoa. Sipulit olen istuttanut etupihalla aurinkoiseen ja takapihalla puolivarjoiseen paikkaan. Idänliljat eivät pidä tiiviistä ja kosteasta kasvualustasta ja ne kannattaakin, jos mahdollista, istuttaa kohopenkkiin. Meillä  etupihalla salaoja kulkee ihan lähellä muurikivipenkkiä, johon osa puutarhamme liljoista on istutettu. Takapihan lankkupenkin reunaan istutettujen idänliljojen lähellä taas kulkee pelto-oja ja penkissä on lisäksi melko paksuhko kasvualusta. Liljojen lannoitukseen olen käyttänyt lähinnä veteen sekoitettavaa kastelulannosta. Kompostimulta saa myös aikaan komeaa kukintaa. 


Saksalaisesta on tullut hankittua muutamia Oriental Mix -sipulipusseja, joista ei valitettavasti löydy tarkempaa tietoa niiden sisältämistä lajikkeista. Edessä olevan punakukkaisen liljan lajike ei ole tiedossa, mutta taustalla kukkii hennon vaaleakukkainen Muscadet.


Kuvassa sama kukkiva Oriental-liljakaksikko.

                   

Takapihan lankkupenkin 'Muscadet'. Nuput ovat myös isoja ja näyttäviä.

Tämä muurikivipenkin Oriental-liljan kukka on minusta hyvin kaunis.

Saman penkin valkokukkainen, keltaisella raidalla ryyditetty idänlilja.

Taustalla oikealla näkyy sinikukkainen tarhaviinikärhö Justa.

 Sitten takapihan tuntemattomia kaunottaria.

                       



 





                            

Pakkanen jatkuu edelleen, mutta nyt jo hieman maltillisemmissa mittarilukemissa. 

perjantai 6. helmikuuta 2026

Chilit ja kelloköynnökset kylvetty

 



Mietin pitkään kylvänkö kelloköynnöksiä tänä vuonna lainkaan. Ostin kuitenkin varmuuden vuoksi kaksi pussia siemeniä, jos vaikka alkaisikin myöhemmin kylvön jääminen kaduttamaan. Keskiviikkona sitten kylvin toisen kelloköynnöspusseista samalla kertaa, kun chilitkin. Enpä muista useinkaan kylväneeni mitään näin aikaisin. Suurimman osan kylvöistä, kun teen aina maaliskuussa. Viime vuonna kelloköynnösten siemenet pääsivät multaan 25.2. 
 

Ennen kylvöä kokeilin pitkästä aikaa liottaa kelloköynnösten siemeniä ihan hetken aikaa, eli noin kymmenen minuuttia. Kylvömullan sekaan sekoitin myös mullan ilmavuutta parantamaan vermikuliittia ja perliittiä.
Taimipurkit ladoin kylvön jälkeen styroxsiseen kalalaatikkoon ja nostin laatikon sitten saunan lämpimän ja suljettavan kiukaankannen puisen kahvan päälle. Olen huomannut siementen itävävän huomattavasti paremmin lempeässä pohjalämmössä. 



Loppuun pari kuvaa viime vuoden kelloköynnöksistä kiipeilemässä takapihan pergolan tukiverkossa. Kukinta oli kuitenkin hyvin helteisestä ja kuumasta kesästä johtuen melko vaatimaton.

        

   

Eilen lähikaupunkiin ajaessamme oli tienvarsimaisema kuuran kauttaaltaan verhotessa puita ja pensaita aivan uskomattoman kaunis auringon paisteessa, kuin suoraan sadusta. Nappasin myös tänä aamuna kuvia pihamme laidalla olevista lehtipuista ihanassa talviasussaan.